Skip to main content

Tavallinen haku


Pohjoismaiden tasa-arvorahaston rahoitushakemuspyyntö oli avoinna 1. – 31.3.2020. Hakemuksia arvioidaan ja käsitellään nyt, minkä jälkeen päätös tehdään toukokuun 2020 lopussa.

Tämän sivun tiedot perustuvat Pohjoismaiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston hyväksymiin toimintaohjeisiin.

Pohjoismaiden tasa-arvorahaston rahoitushakemuspyyntö oli avoinna 1. – 31.3.2020. Hakemuksia arvioidaan ja käsitellään nyt, minkä jälkeen päätös tehdään toukokuun 2020 lopussa.

Tämän sivun tiedot perustuvat Pohjoismaiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston hyväksymiin toimintaohjeisiin.


Kuka voi hakea?

Pohjoismaiden tasa-arvorahaston kohderyhmä on laaja ja haku on avoinna erilaisille toimijoille sekä organisaatioille, erityisesti:

  • vapaaehtoistoiminnat (kansalaistoiminnat)
  • verkostot
  • viranomaiset ja muut julkiset toimijat (esimerkiksi kunnat ja yliopistoyksiköt)
  • muut ei-kaupalliset toimijat
  • yritykset (pienet ja keskikokoiset)

Jokaisessa hankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme Pohjoismaata, joista Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa voivat muodostaa yhden. Rahoitusta voidaan myöntää myös, jos toiminta kattaa yhteistyön lähialueilla, toisin sanoen Viron, Latvian, Liettuan sekä Luoteis-Venäjän kanssa, mihin osallistuu vähintään kaksi Pohjoismaata. Päävastuussa olevan hakijan pitää olla Pohjoismaa tai Färsaaret, Grönlanti tai Ahvenanmaa.

Pohjoismaiden tasa-arvorahasto rahoittaa toimintaa, joka aloitetaan samana vuonna kuin päätökset tehdään ja päättyy kahden vuoden päästä aloituspäivämäärästä. Rahoitusta ei myönnetä toiminnalle, joka on aloitettu ennen hakupäivämäärän alkua.


Mihin rahoitusta voi hakea?

Seuraavanlaista toimintaa tuetaan:

  • Pohjoismaiden välillä järjestettäviä kokouksia
  • selvitykset
  • verkostoituminen
  • toiminnalliset hankkeet
  • vapaaehtoistoiminnan osallistuminen pohjoismaiseen tai kansainväliseen konferenssiin/koulutustoimintaan/palaveriin

Varoja ei myönnetä:

  • toiminnalle, jota tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) tai Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa kokonaan tai osittain
  • toiminnalle, jonka talousarviota ei ole laskettu Tanskan kruunuissa (DKK)
  • myöhästyneille hakemuksille
  • toiminnalle, jonka hakemus on puutteellinen (kaikkia pakollisia kenttiä ei ole täytetty tai liitteitä puuttuu)
  • poliittisten puolueiden järjestöille
  • yksittäisille henkilöille
  • toiminnalle, jonka tarkoituksena on luoda tuen vastaanottajalle taloudellista voittoa tai vastaavaa

Kuinka paljon voi hakea?

Haettavan määrän suuruus tulee olla 50 000 ja 500 000 Tanskan kruunun (DKK) välillä.

Järjestön tulee hakemuksessaan laskea omarahoitusosuuden ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esim. sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Varoja ei myönnetä revisioihin eikä matkakuluihin (poikkeuksena on vapaaehtoistoimintaa edustavan matkakulut sekä kutsutut puhujat). Rahoitusta ei voida myöntää välillisiin kustannuksiin, kuten aputoimijoiden palkkoihin tai muihin käyttökustannuksiin (esim. vuokra, sähkö, IT).

Toiminnalle, jolle on myönnetty rahoitusta, saatetaan myöntää haettua alhaisempi summa ja/tai hakemuksen eri osiin.


Miten hakemukset arvioidaan?

Hankehakemuksessa tulee esittää, kuinka hyvin hanke vastaa alla annettuja vaatimuksia:

a. Pohjoismainen hyöty

Pohjoismaisella hyödyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • luo merkittäviä positiivisia vaikutuksia pohjoismaisen yhteistyön kautta, verrattuna siihen, että hanke toteutettaisiin kansallisella tasolla
  • ilmaisee ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, niin alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin
  • auttaa kehittämään uusia rakenteita, jotka vahvistavat pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä
  • rakentavalla tavalla kohtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä haasteita, kuten kansallisia esteitä ja eroavaisuuksia

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • perustelee, miksi hanke tulisi teettää pohjoismaisena yhteistyönä
  • kuvailee sitä lisäarvoa sekä haasteita, joita yhteistyökumppanit näkevät siinä, että tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä

b. Tasa-arvopoliittinen lisäarvo

Tasa-arvopoliittisella lisäarvolla tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • pyrkii kohtaamaan tasa-arvoon liittyviä ongelmia, huomioiden naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien oikeudet, olosuhteet, mahdollisuudet sekä kyvyn saada itse päättää elämästään ja olla osallisena yhteiskunnan kehittämisessä
  • edistää kokemustenvaihtoa ja/tai uudistaa tasa-arvoa koskevia tietoja, menetelmiä ja malleja
  • auttaa kohtaamaan pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa nimettyjä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee niitä epätasa-arvoon liittyviä ongelmia, joita yhteistyökumppanit ovat nimenneet ja joihin hanke aikoo paneutua
  • osoittaa teoreettisten tietojen ja/tai luotettavan kokemuksen kautta yhteistyökumppaneiden ymmärryksen ongelmien tasosta
  • osoittaa aikaisemman työn, tiedon ja/tai tutkimustyön kautta perehtyneisyyden niihin ongelmiin, joihin yhteistyökumppanit aikovat paneutua, ja edellä sanotun perusteella kuvailee, miten hanke edistää muutosta ja uuden tiedon luomista

c. Nuorten sitouttaminen/osallistaminen ja nuorisonäkökulma tasa-arvokysymyksissä

Pohjoismaiden tasa-arvorahaston vuoden 2020 ensisijainen painopiste on hankkeissa, jotka edistävät nuorten sitouttamista/osallistamista ja nuorisonäkökulmaa tasa-arvokysymyksissä. Hankkeita arvioitaessa ovat teemaan sopivat hankkeet etusijalla, mutta hankkeiden kokonaisuus ratkaisee, mitkä hankkeet saavat rahoitusta.

Lasten ja nuorten osallistuminen hankkeisiin tulee noudattaa lasten ja nuorten osallistumista Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaan koskevien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti – ks. erillinen asiakirja.

Nuorten sitouttamisella/osallistamisella ja nuorisonäkökulmalla tasa-arvokysymyksissä tarkoitetaan sitä, missä määrin:

  • nuorisonäkökulma tasa-arvokysymyksissä sisältyy hankkeeseen
  • kohderyhmän nuoria ikäryhmästä 13-30 vuotta ovat mukana hankkeen eri vaiheissa, ideatasolta arviointiin.

Arvioinnin lähtökohtana on, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten nuorisonäkökulma on otettu mukaan hankkeen suunnittelussa.
  • kuvailee, miten kohderyhmän nuoret on otettu mukaan hankkeen eri vaiheissa.

Myös se arvioidaan, onko nuorten oma osallistuminen ja vaikuttaminen osa hanketta/verkostoa sekä miten hanke/verkosto on vakiinnuttanut paikkansa lasten ja/tai nuorten parissa.

d. Kestävyys/pitkäjänteisyys

Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin:

  • hanke auttaa muita tekemään päätelmiä ja oppimaan hankkeen menestyksistä ja vastoinkäymisistä
  • lopputuloksella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia, jotka säilyvät hankeen päätyttyä rakenteen ja erilaisten tuotteiden kuten verkostojen, verkkosivujen, raporttien ym. kautta, ja miten nämä ovat muovautuneet saavuttamaan oleellisia kohderyhmiä

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee miten ja mille kohderyhmille yhteistyökumppanit suunnittelevat tiedottavansa hankkeesta ja sen tuloksista sekä miten he aikovat turvata tulosten saatavuuden hankkeen jälkeen

e. Toteutus

Toteutuksella tarkoitetaan:

  • kuinka todennäköistä on, ottaen huomioon hakijoiden pätevyyden ja kokemustason, että hanke toteutuu hakijoiden kuvailemalla tavalla
  • millaiset edellytykset hakijoilla on työskennellä yhdessä, täydentävätkö he toisiaan esimerkiksi pätevyyden, näkökulmien ja/tai kokemusten kautta

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten yhteistyökumppanit suunnittelevat paneutuvansa nimettyihin ongelmiin ja miten he perustelevat valintaansa, ottaen huomioon mahdollisuuden saavuttaa tuloksia ja tehdä näistä tuloksista päätelmiä
  • kuivailee, millä tavalla päähakija ja yhteistyöjärjestö aikovat panostaa hankkeeseen sekä aikaisemmat kokemukset vastaavanlaisesta yhteistyöstä

f. Taloudellinen kohtuus

Järjestön tulee hakemuksessaan laskea omarahoitusosuuden ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esim. sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Haettavan määrän suuruus tulee olla 50 000 ja 500 000 Tanskan kruunun (DKK) välillä.

Hakemukseen tulee liittää talousarviolaskelma, jonka jokainen kohta on ilmoitettu Tanskan kruunuissa (DKK), myös loppusumma. Talousarviolaskelmassa tulee näkyä selvästi oma- sekä kokonaisrahoituksen osuus. Laskelmassa tulee myös olla tarkka selvitys siitä, minkä osan kokonaistalousarviosta haettu summa kattaa. Varoja ei myönnetä revisioihin eikä matkakuluihin (poikkeuksena on vapaaehtoistoimintaa edustavan matkakulut sekä kutsutut puhujat).

Rahoitusta ei voida myöntää välillisiin kustannuksiin, kuten aputoimijoiden palkkoihin tai muihin käyttökustannuksiin (esim. vuokra, sähkö, IT).


Miten arviointiprosessi toteutetaan?

NIKK:n arviointiryhmä arvioi kaikki hankehakemukset. Arviointiryhmä koostuu henkilöistä, joilla on erilaiset taustat ja pätevyydet. Ryhmä arvioi hakemukset ja tekee päätökset edellä mainittujen kriteerien perusteella. Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvoasiain virkamieskomitealla on veto-oikeus. Päätökseen ei voi hakea muutosta. Arviointiprosessin aikana voi arviointiryhmä tarpeen vaatiessa pyytää hakijalta lisäselvityksiä.

Tieto päätöksestä

NIKK tiedottaa päätöksestä hakijoille sähköpostin kautta toukokuun aikana, sen jälkeen kun Pohjoismaiden ministerineuvoston virkamieskomitealla on ollut mahdollisuus käyttää veto-oikeus.


Rahoituksen saaneille

Maksatus

Rahoitusta saaneiden hankkeiden tulee laatia sopimus NIKK:n kanssa erityisiä menettelytapoja noudattaen. Maksatus tapahtuu kun sopimus on allekirjoitettu. Hakijoiden on hyvä ottaa huomioon, että varojen maksatus tapahtuu aikaisintaan yhden kuukauden jälkeen maksuanomuksen tekemisestä.

Perussääntönä on, että toiminnalle myönnetystä kokonaissummasta maksetaan hankkeen alussa 85 prosenttia ja loput 15 prosenttia maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen.

Hankkeen päätyttyä on päävastuussa olevalla kaksi kuukautta aikaa lähettää NIKK:lle loppuraportti (itsearviointi) sekä talousselvitys. Käyttämättömät varat maksetaan takaisin NIKK:lle.

Yhteistyö ja tiedonvälitys

NIKK pyrkii käymään rahoitusta saaneiden hankkeiden parissa työskentelevien kanssa tiivistä vuoropuhelua. Voidaksemme suunnitellusti välittää tietoa toisille pohjoismaisille yhteistyökumppaneille ja muille asiaankuuluville toimijoille, niin otamme mielellämme osaa keskusteluihin, alustuksiin ja tuloksiin hankkeen aikana.  Mahdollisuuksien mukaan osallistumme mielellämme myös tapahtumiin tai muihin vastaavanlaisiin hanketta koskeviin tilaisuuksiin.

NIKK pyrkii aktiivisesti toimimaan rahoitettujen hankkeiden ja mahdollisten yhteystyökumppaneiden yhteyspisteenä Pohjoismaiden tasa-arvoasioiden alueella

Kaikki rahoitetut hankkeet löytyvät internetsivuston www.nikk.no tietokannasta. Rahoitusta saaneen hankkeen parissa työskentelevät ovat itse vastuussa hankkeen asianmukaisen esittelyn lähettämisestä.

Sähköpostin nikk@genus.gu.se kautta voitte keskustella hankkeestanne NIKK:n kanssa.

Viestintä

Kertokaa hankkeesta tiedottaessanne, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on teidän rahoittajanne. Käyttäkää ministerineuvoston yhteistyöhön viittaavaa logoa aina kun mahdollista, esimerkiksi kutsuissa ja muissa digitaalisissa tai painetuissa materiaaleissa. Logotyypit voitte ladata tästä.

Tiedottaessanne hankkeesta sosiaalisessa mediassa, käyttäkää #NordicEquality.

Loppuraportointi

Hankkeen päätyttyä tulee NIKK:lle lähettää loppuraportti. Hankkeen päätyttyä on päävastuussa olevalla kaksi kuukautta aikaa lähettää NIKK:lle loppuraportti (itsearviointi) sekä talousselvitys. Käyttämättömät varat maksetaan takaisin NIKK:lle.

Loppuraportista tulee ilmetä muun muassa:

  • miten Pohjoismaat ovat hyötyneet toiminnasta?
  • millaista tasa-arvopoliittista lisäarvoa on toiminnasta koitunut?
  • millaisia tuloksia (esim. pysyviä tuotteita, tietoa, prosesseja, menettelyjä) on toiminta saavuttanut?
  • miten ja mitä on toiminnasta tiedotettu (kuinka monta ihmistä/maata on toiminta tavoittanut, mikä kohderyhmä, mitä kanavia on käytetty)?
  • miten toimintaa (sekä tuloksia) tullaan jatkossa laajentamaan/käyttämään hakijajärjestöjen keskuudessa?
  • tärkeimmät toiminnasta saadut opit