Polttavia tilannekuvia ja uusia teorioita mahtuu antologiaan Re-Imagining Sexual Harrassment – Perspectives from the Nordic Region, joka julkaistaan 18. huhtikuuta Policy Press/Bristol University Pressin toimesta. Kirja koostuu eri puolilta Pohjoismaita tulevien kirjoittajien teksteistä, jotka auttavat monipuolistamaan ja syventämään ymmärrystä esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvasta väkivallasta, akateemisilla aloilla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja oikeusjärjestelmän haasteista ja mahdollisuuksista. Akateemiset tekstit vuorottelevat kaunokirjallisen tyylin kanssa. 

– Kutsuimme mukaan Pohjoismaissa toimivia tutkijoita, jotka voisivat tarjota uusia näkökulmia ja teoreettisia lähestymistapoja. Jotta haavoittuvuutta ja altistumista koskevaan tietoon saataisiin vivahteita, oli meille tärkeää saada tukea myös akateemisten alojen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä. On olemassa kokemuksia ja ruumiillistunutta tietoa haavoittuvuudesta ja vastarinnasta, johon vain kaunokirjallinen kirjoittaminen yltää, sanoo Maja Lundqvist, yksi kirjan kolmesta toimittajasta. 

Kokoaa yhteen laajan valikoiman tutkimuksia 

Kirjassa toimittajat kokoavat laajassa merkityksessä yhteen yhden tutkimuskentän neljän eri kappaleen avulla. Ensimmäinen käsittelee seksismiä ja seksuaalista häirintää suhteessa muihin yhteiskunnallisiin väkivallan muotoihin. Toinen käsittelee oikeudenmukaisuutta, haavoittuvuutta ja altistumista oikeusjärjestelmän sisällä ja valtion vastuuta. Kolmas käsittelee pohjoismaisen tasa-arvon eri näkökulmia ja kuvaa tasa-arvoisesta, ”naisystävällisestä” alueesta esteenä muutokselle. Neljäs aihe laajentaa näkemystä ”tehdä ongelmalle jotain” tarkistuslistojen ja käytäntöjen lisäksi. 

– Kirja antaa rakenteellisen käsityksen siitä, mitä Pohjoismaissa asuminen tarkoittaa. Kun seksuaalista häirintää tarkastellaan valtakriittisen tutkimuksen käsitteiden kautta, syntyy malleja siitä, kuinka erilaiset altistumis-, haavoittuvuus- ja väkivaltatyypit vahvistavat toisiaan, sanoo Kajsa Widegren. 

Tarvitaan laajempaa vastuunkantoa 

Kirjan yksi tärkeä aihe on, että yhteiskunnassa tapahtuva seksuaalinen häirintä nähdään poikkeavana, mutta samalla se on normalisoitu. Siksi seksuaalista häirintää ei pidä käsitellä asiana, joka alkaa ja päättyy yksittäisinä asioina, sanoo toimittaja Angelica Simonsson. 

– Vastuuta on jaettava enemmän. Pystymme käsittelemään vain pienen osan laajemmasta ongelmasta, mikäli seksuaalinen häirintä nähdään työpaikoilla yksittäistapauksina, hän sanoo. 

Antologian on toimittanut NIKK yhteistyössä Göteborgin yliopiston Nationella sekretariate för genusforskning (Kansallisen sukupuolitutkimuksen sihteeristön) kanssa. Se on tulos seksuaalista häirintää koskevasta toiminnasta, jota järjestöt ovat harjoittaneet Ruotsissa, pohjoismaissa ja kansainvälisesti #Metoo-liikkeestä syksyllä 2017 lähtien. Monivuotinen työ on tehnyt näkyväksi ongelman laajuuden ja monimutkaisuuden, mistä myös idea antologiaan syntyi. 

– Toivomme, että kirja olisi tärkeä osa seksuaalista häirintää koskevaa keskustelua. Pohjoismaat on monimutkainen alue, ja kirja osoittaa, että ajatus siitä, että jotkut maat ovat edenneet niin paljon pidemmälle tai jopa lopettaneet tasa-arvotyön, voi olla varsinaisen muutostyön esteenä, sanoo Maja Lundqvist.  

Kun Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti kesäkuussa vuonna 2013 Pohjoismaiden tasa-arvorahaston, oli tavoitteena edistää pohjoismaista yhteistyötä tasa-arvon alalla. Siitä asti on rahasto myöntänyt rahoitusta vapaaehtoisjärjestöille, viranomaisille, tutkijoille ja verkostoille 79 erilaisen hankkeen puitteissa. Tässä julkaisussa esittelemme kokemuksia, näkemyksiä ja vaikutuksia rahaston ensimmäisten kymmenen vuoden ajalta.

Tässä julkaisussa tutustutaan kymmeneen yhteistyöhön, yksi jokaiselta rahaston historian vuodelta, ja niiden konkreettisiin tuloksiin. Hankkeisiin osallistujat jakavat lyhyiden reportaasien ja haastattelujen muodossa omia kokemuksiaan, tietoa ja näkemyksiään omasta tasa-arvotyöstään. Niissä pohditaan pohjoismaisen yhteistyön etuja ja sitä, kuinka voimme vastata pohjoismaisen tasa-arvotyöohjelman haasteisiin. Ne tarjoavat meille myös esimerkkejä siitä, miten lapsi- ja nuorisonäkökulma voidaan sisällyttää tasa-arvotyöhön ja edistää globaaleja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Raportissa Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden (LGBTI-henkilöihin kohdistuvat viharikokset Pohjoismaissa) kuvaillaan, miten Pohjoismaat pyrkivät tarkkailemaan ja torjumaan LGBTI-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia sekä tehdä lainsäädäntöä, tärkeitä toimijoita ja strategioita näkyvämmäksi.

– Pohjoismaissa tulee jokaisen pystyä elämään, asumaan ja työskentelemään ilman pelkoa, että altistuu vihalle, uhkailulle tai syrjinnälle. Tämä kartoitus antaa meille paremmat mahdollisuudet parantaa LGBTI-henkilöiden tilannetta osoittamalla, mitä toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi päättäjien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä on vahvistettava, sanoo Suomen tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist.

Kartoituksessa esitetään, miten muun muassa poliisi ja oikeuslaitos työskentelevät viharikosten parissa. Lisäksi annetaan esimerkkejä siitä, miten tietämystä voidaan lisätä ja miten rikosten uhreja voidaan tukea. Raportin keskiössä on myös kansalaisyhteiskunnan rooli sekä tukitoimet.

Ennaltaehkäisevä työ on yleistä

Raportti antaa jossain määrin positiivisen kuvan Pohjoismaissa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä, ja vaikuttavana tekijänä mainitaan uusi lainsäädäntö, joka suojelee LGBTI-henkilöitä vihalta ja syrjinnältä. Useimmat Pohjoismaat työskentelevät myös ennaltaehkäisevästi, jotta seksuaalisen suuntautumisen tai identiteetin takia tehtyjä viharikoksia voitaisiin tarkkailla ja ehkäistä. Työhön osallistuu tyypillisesti useita kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia viranomaisia ja järjestöjä.

Muu positiiviseen suuntaan osoittava tekijä on se, että useissa Pohjoismaissa ovat viharikokset poliisin etusijalla. On myös tavallista pitää tilastoja siitä, kuinka usein ja missä viharikokset tapahtuvat, jotta niistä saataisiin lisää tietoa. Useissa Pohjoismaissa on myös käynnissä tietämyksen lisäämiseen tähtääviä toimia, joiden avulla voidaan esimerkiksi pyrkiä saamaan enemmän ihmisiä ilmoittamaan tapahtuneista rikoksista tai lisätä uhreja kohtaavien pätevyyttä.

Raportti nostaa esiin useita haasteita, joita Pohjoismaat kohtaavat työssään viharikosten torjumisessa – muun muassa poliisin työstä ja miten yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu. Esimerkkinä mainitaan, että poliisi ei toisinaan kiinnitä huomiota rikoksen taustalla olevaan vihamotiiviin ja että ne ryhmät, jotka ovat erityisessä vaarassa joutua alttiiksi viharikoksille, eivät usein luota poliisiin. Nämä ovat seikkoja, jotka pienentävät mahdollisuuksia ratkaista viharikoksia. Raportissa korostetaan myös tarvetta parantaa yhteistyötä poliisin ja kansalaisyhteiskunnan rikosten uhreja auttavan tukitoiminnan välillä.

Useat aloitteet tähtäävät Pohjoismaissa elävien LGBTI-henkilöiden elinolosuhteiden parantamiseen

Kartoitus on yksi monista Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2020 hyväksymään alueelliseen LGBTI-strategiaan kuuluvista aloitteista. Aiemmat aloitteet ovat keskittyneet nuorten LGBTI-henkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin ja ensi vuodeksi on suunnitteilla yleiskatsaus iäkkäiden LGBTI-henkilöiden elinoloihin.

Raportin Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden on laatinut NIKK Pohjoismaiden ministerineuvoston valtuuttamana. Ja se esitellään Helsingissä 30. marraskuuta Pohjoismaiden ministerineuvoston LGBTI People’s Safety and Well-being – Good Practices in the Nordics -seminaarin yhteydessä.

Read the full report here (PDF)
An accessible version of the publication can be found here