Raportissa Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden (LGBTI-henkilöihin kohdistuvat viharikokset Pohjoismaissa) kuvaillaan, miten Pohjoismaat pyrkivät tarkkailemaan ja torjumaan LGBTI-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia sekä tehdä lainsäädäntöä, tärkeitä toimijoita ja strategioita näkyvämmäksi.

– Pohjoismaissa tulee jokaisen pystyä elämään, asumaan ja työskentelemään ilman pelkoa, että altistuu vihalle, uhkailulle tai syrjinnälle. Tämä kartoitus antaa meille paremmat mahdollisuudet parantaa LGBTI-henkilöiden tilannetta osoittamalla, mitä toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi päättäjien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä on vahvistettava, sanoo Suomen tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist.

Kartoituksessa esitetään, miten muun muassa poliisi ja oikeuslaitos työskentelevät viharikosten parissa. Lisäksi annetaan esimerkkejä siitä, miten tietämystä voidaan lisätä ja miten rikosten uhreja voidaan tukea. Raportin keskiössä on myös kansalaisyhteiskunnan rooli sekä tukitoimet.

Ennaltaehkäisevä työ on yleistä

Raportti antaa jossain määrin positiivisen kuvan Pohjoismaissa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä, ja vaikuttavana tekijänä mainitaan uusi lainsäädäntö, joka suojelee LGBTI-henkilöitä vihalta ja syrjinnältä. Useimmat Pohjoismaat työskentelevät myös ennaltaehkäisevästi, jotta seksuaalisen suuntautumisen tai identiteetin takia tehtyjä viharikoksia voitaisiin tarkkailla ja ehkäistä. Työhön osallistuu tyypillisesti useita kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia viranomaisia ja järjestöjä.

Muu positiiviseen suuntaan osoittava tekijä on se, että useissa Pohjoismaissa ovat viharikokset poliisin etusijalla. On myös tavallista pitää tilastoja siitä, kuinka usein ja missä viharikokset tapahtuvat, jotta niistä saataisiin lisää tietoa. Useissa Pohjoismaissa on myös käynnissä tietämyksen lisäämiseen tähtääviä toimia, joiden avulla voidaan esimerkiksi pyrkiä saamaan enemmän ihmisiä ilmoittamaan tapahtuneista rikoksista tai lisätä uhreja kohtaavien pätevyyttä.

Raportti nostaa esiin useita haasteita, joita Pohjoismaat kohtaavat työssään viharikosten torjumisessa – muun muassa poliisin työstä ja miten yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu. Esimerkkinä mainitaan, että poliisi ei toisinaan kiinnitä huomiota rikoksen taustalla olevaan vihamotiiviin ja että ne ryhmät, jotka ovat erityisessä vaarassa joutua alttiiksi viharikoksille, eivät usein luota poliisiin. Nämä ovat seikkoja, jotka pienentävät mahdollisuuksia ratkaista viharikoksia. Raportissa korostetaan myös tarvetta parantaa yhteistyötä poliisin ja kansalaisyhteiskunnan rikosten uhreja auttavan tukitoiminnan välillä.

Useat aloitteet tähtäävät Pohjoismaissa elävien LGBTI-henkilöiden elinolosuhteiden parantamiseen

Kartoitus on yksi monista Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2020 hyväksymään alueelliseen LGBTI-strategiaan kuuluvista aloitteista. Aiemmat aloitteet ovat keskittyneet nuorten LGBTI-henkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin ja ensi vuodeksi on suunnitteilla yleiskatsaus iäkkäiden LGBTI-henkilöiden elinoloihin.

Raportin Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden on laatinut NIKK Pohjoismaiden ministerineuvoston valtuuttamana. Ja se esitellään Helsingissä 30. marraskuuta Pohjoismaiden ministerineuvoston LGBTI People’s Safety and Well-being – Good Practices in the Nordics -seminaarin yhteydessä.

Read the full report here (PDF)
An accessible version of the publication can be found here