Skip to main content

Näin Pohjoismaat torjuvat LGBTI-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia

Pohjoismaat ovat maailman edistyksellisimpiä LGBTI-henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin suhteen. Siitä huolimatta altistuvat monet väkivallalle, vihalle, uhkailulle ja häirinnälle seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä takia. Nyt julkaistaan uusi raportti, joka valaisee tätä tilannetta.


Raportissa Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden (LGBTI-henkilöihin kohdistuvat viharikokset Pohjoismaissa) kuvaillaan, miten Pohjoismaat pyrkivät tarkkailemaan ja torjumaan LGBTI-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia sekä tehdä lainsäädäntöä, tärkeitä toimijoita ja strategioita näkyvämmäksi.

Pohjoismaissa tulee jokaisen pystyä elämään, asumaan ja työskentelemään ilman pelkoa, että altistuu vihalle, uhkailulle tai syrjinnälle. Tämä kartoitus antaa meille paremmat mahdollisuudet parantaa LGBTI-henkilöiden tilannetta osoittamalla, mitä toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi päättäjien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä on vahvistettava, sanoo Suomen tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist.

Kartoituksessa esitetään, miten muun muassa poliisi ja oikeuslaitos työskentelevät viharikosten parissa. Lisäksi annetaan esimerkkejä siitä, miten tietämystä voidaan lisätä ja miten rikosten uhreja voidaan tukea. Raportin keskiössä on myös kansalaisyhteiskunnan rooli sekä tukitoimet.


Ennaltaehkäisevä työ on yleistä

Raportti antaa jossain määrin positiivisen kuvan Pohjoismaissa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä, ja vaikuttavana tekijänä mainitaan uusi lainsäädäntö, joka suojelee LGBTI-henkilöitä vihalta ja syrjinnältä. Useimmat Pohjoismaat työskentelevät myös ennaltaehkäisevästi, jotta seksuaalisen suuntautumisen tai identiteetin takia tehtyjä viharikoksia voitaisiin tarkkailla ja ehkäistä. Työhön osallistuu tyypillisesti useita kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia viranomaisia ja järjestöjä.

Muu positiiviseen suuntaan osoittava tekijä on se, että useissa Pohjoismaissa ovat viharikokset poliisin etusijalla. On myös tavallista pitää tilastoja siitä, kuinka usein ja missä viharikokset tapahtuvat, jotta niistä saataisiin lisää tietoa. Useissa Pohjoismaissa on myös käynnissä tietämyksen lisäämiseen tähtääviä toimia, joiden avulla voidaan esimerkiksi pyrkiä saamaan enemmän ihmisiä ilmoittamaan tapahtuneista rikoksista tai lisätä uhreja kohtaavien pätevyyttä.

Raportti nostaa esiin useita haasteita, joita Pohjoismaat kohtaavat työssään viharikosten torjumisessa – muun muassa poliisin työstä ja miten yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu. Esimerkkinä mainitaan, että poliisi ei toisinaan kiinnitä huomiota rikoksen taustalla olevaan vihamotiiviin ja että ne ryhmät, jotka ovat erityisessä vaarassa joutua alttiiksi viharikoksille, eivät usein luota poliisiin. Nämä ovat seikkoja, jotka pienentävät mahdollisuuksia ratkaista viharikoksia. Raportissa korostetaan myös tarvetta parantaa yhteistyötä poliisin ja kansalaisyhteiskunnan rikosten uhreja auttavan tukitoiminnan välillä.


Useat aloitteet tähtäävät Pohjoismaissa elävien LGBTI-henkilöiden elinolosuhteiden parantamiseen

Kartoitus on yksi monista Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2020 hyväksymään alueelliseen LGBTI-strategiaan kuuluvista aloitteista. Aiemmat aloitteet ovat keskittyneet nuorten LGBTI-henkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin ja ensi vuodeksi on suunnitteilla yleiskatsaus iäkkäiden LGBTI-henkilöiden elinoloihin.

Raportin Hatbrott mot LGBTI-personer i Norden on laatinut NIKK Pohjoismaiden ministerineuvoston valtuuttamana. Ja se esitellään Helsingissä 30. marraskuuta Pohjoismaiden ministerineuvoston LGBTI People’s Safety and Well-being – Good Practices in the Nordics -seminaarin yhteydessä.

Read the full report here (PDF)
An accessible version of the publication can be found here

Uusi pohjoismainen hakuohjelma torjuu työmarkkinoiden sukupuolierottelua

Pohjoismaiden ministerineuvosto jakaa tänä vuonna varoja pohjoismaisille toimijoille, jotka tekevät yhteistyötä torjuakseen työmarkkinoiden sukupuolierottelua. Yhteensä neljä miljoonaa Tanskan kruunua jaetaan pohjoismaisille yhteistyöhankkeille, joiden tarkoituksena on tehdä neljän vuoden ajan pitkäjänteistä työtä kohti muutosta.


Vuoden 2020 elokuun puolivälissä avautuu hakuohjelma, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto suhtautuu myönteisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on torjua työmarkkinoiden sukupuolierottelua. Haun kautta haluaa ministerineuvosto edistää kestävän työelämän luomista, missä pyritään hyödyntämään kaikkien ihmisten potentiaalia.

Tanskan tasa-arvoministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri, Mogens Jensen, korostaa, että asia on erittäin tärkeä kaikille pohjoismaille.

– Pohjoismaat ovat jo edenneet pitkälle tasa-arvokysymyksissä ja osallistuminen työmarkkinoilla on korkea niin naisten kuin miestenkin keskuudessa. Työmarkkinoilla esiintyy kuitenkin suuressa määrin sukupuolierottelua, ja seuraukset koskettavat kaikkia sukupuoleen katsomatta ja monilla eri aloilla, kuten talous, valta ja vaikuttaminen, terveys ja  elämänlaatu. Siksi Pohjoismaiden tasa-arvorahastosta myönnetään nyt rahoitusta hankkeille, jotka pyrkivät ongelman ratkaisemiseen.

Koronapandemian takia on investointi erityisen tärkeä, sillä pandemian seurauksiin vaikuttaa myös työmarkkinoiden sukupuolierottelu. Useat ankarasti kärsineet alat, esimerkiksi hoitoala, koulutusala ja kuljetusala, ovat vahvasti sukupuolen mukaan eriteltyjä. Tämä tarkoittaa, että tulojen menetys sekä muuttuvat työvoimatarpeet ja työolot vaikuttavat eri tavoilla naisiin ja miehiin.

Pohjoismaisen yhteistyön ensisijainen kysymys

Työmarkkinoiden sukupuolierottelun torjuminen on strateginen toiminta-ala pohjoismaisen tasa-arvoasiain yhteistyöohjelmassa 2019 – 2022. Toiminta-ala sisältää useita tärkeitä näkökohtia, muun muassa opiskeluvalinnat, työolot sekä vapaus seksuaalisesta häirinnästä. Hakuohjelma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden vastaamaan haasteisiin sekä työskennellä tasa-arvon ja kestävän työelämän puolesta pohjoismaisen yhteistyön avulla.

– Tämä on ainutlaatuinen investointi ja alue, jossa pohjoismainen yhteistyö on todella tarpeellinen siksi, että pohjoismaiden työmarkkinoiden rakenteella on monia samankaltaisuuksia. Tiedämme, että osaamista ja tahtoa viedä kehitystä eteenpäin löytyy. Toivomme tämän myös heijastuvan hakemuksista, sanoo Mogens Jensen.

Susanna Young Håkansson

Updated 17 August 2020