Skip to main content sv

Hakuohjelma


Vuoden 2020 aikana toteutetaan kohdistettu hakuohjelma, jonka tavoitteena on torjua työmarkkinoiden sukupuolierottelua. Haku mahdollistaa rahoitusta saaneille toimijoille edellytykset työskennellä pitkäaikaisesti kohti muutosta. Yhteensä neljä miljoonaa Tanskan kruunua jaetaan peräti neljä vuotta kestäville pohjoismaisille yhteistyöhankkeille. Haku on kohdistettu yhteistyöhankkeille, jotka kehittävät ja toteuttavat asianmukaisia ratkaisuja työmarkkinoiden sukupuolierottelua vastaan.

NIKK vastaanottaa hakemuksia 17.8.2020 – 16. 10.2020 välisenä aikana.

Tämän sivun tiedot perustuvat Pohjoismaiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston hyväksymiin toimintaohjeisiin.


Työmarkkinoiden sukupuolierotteluun keskittyvät strategiset investoinnit

Vuodesta 2013 asti on Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittanut tasa-arvorahaston kautta hankkeita, joissa ainakin kolme järjestöä vähintään kolmesta eri Pohjoismaasta ovat tehneet yhteistyötä kahden vuoden ajan tasa-arvon edistämiseksi. Tietämys kasvaa ja laajenee rajojen yli tämän yhteistyön ansiosta. Löydämme yhteisiä ratkaisuja ja opimme toisiltamme. Uusi hakuohjelma on keino vahvistaa työtä entisestään toteuttamalla kohdistettu haku, joka käsittää yhteensä 4 miljoonaa Tanskan kruunua (DKK) neljän vuoden aikana, jotta varoja saaneet toimijat voisivat työskennellä pitkäaikaisesti kohti muutosta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto suhtautuu myönteisesti hankkeisiin, joiden tavoitteena on torjua työmarkkinoiden sukupuolierottelua. Pohjoismaiden tasa-arvoasiain yhteistyöohjelma 2019 – 2022 korostaa, että työmarkkinoilla tapahtuva sukupuolierottelu on edelleen ongelma Pohjoismaissa. Sukupuolierottelulla on erilaisia vaikutuksia naisiin ja miehiin monilla eri alueilla, koskien vaikutusmahdollisuuksia ja valtaa, terveyttä ja elämänlaatua. Suuntauksen murtaminen ja naisten ja miesten välisen tasaisemman jakautumisen saavuttaminen alojen välillä ja niiden sisällä, on ratkaiseva merkitys kestävän työelämän luomisessa, jossa hyödynnetään sekä naisten että miesten potentiaalia. Pohjoismaissa on tällä hetkellä korkeakoulutuksen saaneiden naisten osuus korkeampi kuin korkeakoulutuksen saaneiden miesten. Samaan aikaan leimaavat sukupuolistereotypiat jo varhaisessa vaiheessa koulutusvalintoja, mikä näkyy esimerkiksi monien koulutusten välillä vallitsevassa sukupuolijakaumassa ja lasten sukupuoliroolien muodostumisen varhaisessa iässä. Muita tärkeitä huomiokohtia ovat oikeus kokopäivätyöhön, samapalkkaisuus sekä vapaus seksuaalisesta häirinnästä.

Mitä hankkeiden tulisi tehdä?

Hankkeen neljän vuoden aikataulu tarjoaa edellytykset pitkäaikaiselle työlle. Haku on kohdistettu yhteistyöhankkeille, jotka kehittävät ja toteuttavat asianmukaisia ratkaisuja työmarkkinoiden sukupuolierotteluun liittyviin ongelmiin. Hakemuksessa tulee olla selkeä analyysi havaituista ongelmista, analyysin perusteella asetetut tavoitteet sekä perustelu siitä, mitkä prosessit, ponnistelut ja toimet ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävään muutostyöhön.

Hankkeen jälkeen tulee selvittää, mitkä olivat menestystekijät ja mitä voidaan oppia siitä, mikä ei toiminut. Kunkin rahoitetun yhteistyön tulee konkreettisten töiden perusteella raportoida tulokset tietopohjana Pohjoismaiden ministerineuvostolle, joka mahdollistaa muille tiedon saannin ja tuotetun tiedon edelleen kehittämisen.

Yhteistyö erityyppisten toimijoiden välillä

Yhteistyö erityyppisten toimijoiden välillä luo edellytykset sukupuolierottelun purkamiselle työmarkkinoilla. Siitä huolimatta on yleistä, että sukupuolten tasa-arvon muutostyö toteutetaan projektimuodossa samanlaisissa järjestöissä kuin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Hakuohjelman avulla tarttuu Pohjoismaiden ministerineuvosto huomiotta jätettyihin puutteisiin ja saavuttaa todellisia, pysyviä muutoksia ohjaamalla haku muutostöihin, jotka toteutetaan yhteistyössä alla olevien toimijoiden kesken:

  • vapaaehtoistoiminnat (kansalaistoiminnat)
  • verkostot
  • valtion viranomaiset ja muut julkiset toimijat
  • kunnat ja alueet
  • yliopistot ja tutkimuslaitokset
  • muut ei-kaupalliset toimijat
  • yritykset (pienet ja keskikokoiset)

Hakemuksesta on käytävä ilmi, että muutostyötä toteuttaa ainakin kaksi erityyppistä toimijaa, esimerkiksi viranomainen yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa, perusteltuna niin, että tämä kokoonpano on tarpeellinen muutoksen aikaansaamiseksi.

Kuinka paljon voi hakea?

Haku kattaa yhteensä noin 4 miljoonaa Tanskan kruunua (DKK). Varat jaetaan 2–3 projektin välillä, jotka toteutetaan neljän vuoden aikana. Haettu summa tulee olla 1–2 miljoonaa Tanskan kruunua (DKK). Järjestön tulee hakemuksessaan laskea myös omarahoitusosuuden ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esimerkiksi sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Varoja ei myönnetä revisioihin eikä matkakuluihin (poikkeuksena on vapaaehtoistoimintaa edustavan matkakulut, voittoa tavoittelemattomat järjestöt sekä kutsutut puhujat). Rahoitusta ei voida myöntää välillisiin kustannuksiin, kuten aputoimijoiden palkkoihin tai muihin käyttökustannuksiin (esimerkiksi vuokra, sähkö, IT). Toiminnalle, jolle on myönnetty rahoitusta, saatetaan myöntää haettua alhaisempi summa ja/tai hakemuksen eri osiin.

Perusvaatimukset

Jokaisessa hankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme Pohjoismaata, joista Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa voivat muodostaa yhden. Rahoitusta voidaan myöntää myös, jos toiminta kattaa yhteistyön lähialueilla, toisin sanoen Viron, Latvian, Liettuan sekä Luoteis-Venäjän kanssa, mihin osallistuu vähintään kaksi Pohjoismaata. Päävastuussa olevan hakijan pitää olla Pohjoismaa tai Färsaaret, Grönlanti tai Ahvenanmaa.

Pohjoismaiden tasa-arvorahasto rahoittaa toimintaa, joka aloitetaan samana vuonna kuin päätökset tehdään ja päättyy neljän vuoden päästä aloituspäivämäärästä. Rahoitusta ei myönnetä toiminnalle, joka on aloitettu ennen hakupäivämäärän alkua. Rahoitusta ei myöskään myönnetä:

  • Hankkeille, joiden päätarkoituksena on järjestää konferensseja, luoda verkostoja tai kartoittaa tai tehdä muunlaista tutkimusta.
  • Toiminnalle, jota tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) tai Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa kokonaan tai osittain.
  • Toiminnalle, jonka talousarviota ei ole laskettu Tanskan kruunuissa (DKK).
  • Myöhästyneille hakemuksille.
  • Toiminnalle, jonka hakemus on puutteellinen (kaikkia pakollisia kenttiä ei ole täytetty tai liitteitä puuttuu).
  • Poliittisten puolueiden järjestöille.
  • Yksittäisille henkilöille.
  • Toiminnalle, jonka tarkoituksena on luoda tuen vastaanottajalle taloudellista voittoa tai vastaavaa.

Miten hakemukset arvioidaan?

Hankehakemuksessa tulee esittää, kuinka hyvin hanke vastaa alla annettuja vaatimuksia:

a. Pohjoismainen hyöty

Pohjoismaisella hyödyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • luo merkittäviä positiivisia vaikutuksia pohjoismaisen yhteistyön kautta, verrattuna siihen, että hanke toteutettaisiin kansallisella tasolla
  • ilmaisee ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, niin alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin
  • auttaa kehittämään uusia rakenteita, jotka vahvistavat pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä
  • rakentavalla tavalla kohtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä haasteita, kuten kansallisia esteitä ja eroavaisuuksia

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • perustelee, miksi hanke tulisi teettää pohjoismaisena yhteistyönä
  • kuvailee sitä lisäarvoa sekä haasteita, joita yhteistyökumppanit näkevät siinä, että tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä

b. Tasa-arvopoliittinen lisäarvo

Tasa-arvopoliittisella lisäarvolla tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • auttaa vastaamaan työmarkkinoilla tapahtuvaan sukupuolierotteluun liittyviin haasteisiin
  • myötävaikuttaa kokemustenvaihdossa ja/tai uudistaa tasa-arvoa koskevia tietoja, menetelmiä ja malleja

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee niitä epätasa-arvoon liittyviä ongelmia, joita yhteistyökumppanit ovat nimenneet ja joihin hanke aikoo paneutua
  • osoittaa teoreettisten tietojen ja/tai luotettavan kokemuksen kautta yhteistyökumppaneiden ymmärryksen ongelmien tasosta
  • osoittaa aikaisemman työn, tiedon ja/tai tutkimustyön kautta perehtyneisyyden niihin ongelmiin, joihin yhteistyökumppanit aikovat paneutua, ja edellä sanotun perusteella kuvailee, miten hanke edistää muutosta ja uuden tiedon luomista

c. Kestävyys

Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin:

  • hankkeen lopputuloksella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia ja edistävän pysyvää muutosta
  • hankkeen suunnittelu ja odotetut tulokset auttavat muita tekemään johtopäätöksiä ja oppia hankkeen onnistumisista ja vastoinkäymisistä

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten hankkeen tavoitteet ja suunnitellut ponnistelut liittyvät tehtävään ongelma-analyysiin

d. Toteutus

Toteutuksella tarkoitetaan:

  • kuinka todennäköistä on, ottaen huomioon hakijoiden pätevyyden ja kokemustason, että hanke toteutetaan niin kuin hakijat ovat kuvailleet
  • millaiset edellytykset hakijoilla on työskennellä yhdessä, täydentävätkö he toisiaan esimerkiksi pätevyyden, näkökulmien ja kokemusten kautta

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten yhteistyökumppanit suunnittelevat paneutuvansa nimettyihin ongelmiin ja miten he perustelevat valintaansa, ottaen huomioon mahdollisuuden saavuttaa tuloksia ja tekemään johtopäätöksiä syntyneistä tuloksista
  • kuivailee, millä tavalla päähakija ja yhteistyöjärjestö aikovat panostaa hankkeeseen sekä aikaisemmat kokemukset vastaavanlaisesta yhteistyöstä

e. Taloudellinen kohtuus

Järjestön tulee apurahahakemuksessaan laskea myös omarahoitusosuuden ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esimerkiksi sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Haettu summa tulee olla 1–2 miljoonaa Tanskan kruunua (DKK).

Hakemukseen tulee liittää talousarviolaskelma, jonka jokainen kohta on ilmoitettu Tanskan kruunuissa (DKK), myös loppusumma. Talousarviolaskelmassa tulee näkyä selvästi oma- sekä kokonaisrahoituksen osuus. Laskelmassa tulee myös olla tarkka selvitys siitä, minkä osan kokonaistalousarviosta haettu summa kattaa.

Varoja ei myönnetä revisioihin eikä matkakuluihin (poikkeuksena on vapaaehtoistoimintaa edustavan matkakulut, voittoa tavoittelemattomat järjestöt sekä kutsutut puhujat). Rahoitusta ei voida myöntää välillisiin kustannuksiin, kuten aputoimijoiden palkkoihin tai muihin käyttökustannuksiin (esimerkiksi vuokra, sähkö, IT).