Skip to main content

Pohjoismaiden tasa-arvorahastoa koskevat toimintaohjeet


Tavoitteet ja arviointiperusteet

Rahaston tavoitteena on edistää pohjoismaista yhteistyötä tasa-arvoasioissa Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-yhteistyöohjelman 2025–2030 ja sen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti.

Rahoitusta myönnetään hankkeisiin, jotka käsittävät sekä pohjoismaisen hyödyn että tasa-arvopoliittisen lisäarvon. Ensisijaisista aiheista voidaan päättää kunkin haun yhteydessä. Näissä tapauksissa ne arvioidaan lisäyksenä peruskriteereihin. Hakemuksissa voi myös olla tarpeellista mainita, miten ja missä määrin ne sisältävät muita Pohjoismaisessa yhteistyössä käytössä olevia menettelytapoja ja toimintasuunnitelmia.

Kaikissa hakemuksissa tulee esittää, ja hakemukset arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

Keskeiset asiat

a) Pohjoismainen hyöty

Pohjoismaisella hyödyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • luo merkittäviä positiivisia vaikutuksia pohjoismaisen yhteistyön kautta, verrattuna siihen, että hanke toteutettaisiin kansallisella tasolla
  • ilmaisee ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, niin alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin
  • auttaa kehittämään uusia rakenteita, jotka vahvistavat pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä
  • rakentavalla tavalla kohtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä haasteita, kuten kansallisia esteitä ja eroavaisuuksia

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • perustelee, miksi hanke tulisi toteuttaa pohjoismaisena yhteistyönä
  • kuvailee sitä lisäarvoa sekä niitä haasteita, joita yhteistyökumppanit näkevät siinä, että tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä

b) Tasa-arvopoliittinen lisäarvo

Tasa-arvopoliittisella lisäarvolla tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

  • pyrkii kohtaamaan epätasa-arvoon liittyviä ongelmia, huomioiden naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien oikeudet, edellytykset, mahdollisuudet sekä kyvyn saada itse päättää elämästään ja olla osallisena yhteiskunnan kehittämisessä
  • edistää epätasa-arvoon/tasa-arvoon liittyvien tietojen, menetelmien ja mallien uudistamista/muuttamista ja/tai kokemustenvaihtoa
  • auttaa vastaamaan pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa nimettyihin tasa-arvoon ja LGBTI-alueeseen 2025–2030 liittyviin haasteisiin

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee niitä epätasa-arvoon liittyvä ongelmia, joita yhteistyökumppanit ovat nimenneet ja joihin hanke aikoo paneutua
  • osoittaa teoreettisten tietojen ja/tai luotettavan kokemuksen kautta yhteistyökumppaneiden ymmärryksen ongelmien tasosta
  • osoittaa aikaisemman työn, tiedon ja/tai tutkimustyön kautta perehtyneisyyden niihin ongelmiin, joihin yhteistyökumppanit aikovat paneutua, ja edellä sanotun perusteella kuvailee, miten hanke aikoo edistää muutosta ja uuden tiedon luomista

c) Kestävyys/pitkäjänteisyys

Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin:

  • hankkeen toteutus auttaa muita päätelmien teossa ja oppimaan hankkeen menestyksistä ja vastoinkäymisistä
  • lopputuloksella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia, jotka säilyvät hankkeen loputtua rakenteen ja erilaisten tuotteiden, kuten verkostojen, verkkosivujen, raporttien ym. kautta, ja miten nämä ovat muovautuneet saavuttamaan oleellisia kohderyhmiä

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten ja mille kohderyhmille yhteistyökumppanit suunnittelevat tiedottavansa hankkeesta ja sen tuloksista, sekä miten he aikovat turvata tulosten saatavuuden hankkeen päättymisen jälkeen

d) Toteutus

Toteutuksella tarkoitetaan:

  • kuinka todennäköistä on, ottaen huomioon hakijoiden pätevyyden ja kokemustason, että hanke toteutetaan kuten hakijat ovat sen kuvailleet
  • millaiset edellytykset hakijoilla on työskennellä yhdessä, täydentävätkö he toisiaan esimerkiksi pätevyyden, näkökulmien ja kokemusten kautta

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

  • kuvailee, miten yhteistyökumppanit suunnittelevat paneutuvansa nimettyihin ongelmiin sekä miten he perustelevat lähestymistavan valinnan, ottaen huomioon mahdollisuuden saavuttaa tuloksia ja tekemään päätelmiä syntyneistä tuloksista
  • kuvailee, millä tavalla päähakija ja yhteistyöjärjestöt aikovat panostaa hankkeeseen sekä aikaisemmat kokemukset vastaavanlaisesta yhteistyöstä

e) Taloudellinen kohtuus

Järjestön tulee apurahahakemuksessaan laskea myös omarahoitusosuuden ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esim. sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Haettavan määrän suuruus tulee olla 50 000 ja 500 000 Tanskan kruunun (DKK) välillä.

Hakemukseen tulee liittää talousarviolaskelma, jonka jokainen kohta on ilmoitettu Tanskan kruunuissa (DKK), myös loppusumma. Talousarviolaskelmassa tulee näkyä selvästi oma- sekä kokonaisrahoituksen osuus. Laskelmassa tulee myös olla tarkka selvitys siitä, minkä osan kokonaistalousarviosta haettu summa kattaa. Hankkeiden lopputilinpäätöstä ei tarvitse tarkastaa erikseen, mutta projektipäälliköiden on pidettävä kirjanpito järjestyksessä, jotta ulkopuoliset tarkastajat voivat helposti saada yleiskuvan hankkeen varainhoidosta.

Varoja ei myönnetä revisioihin.

Varoja ei myönnetä matkakuluihin (poikkeuksena on vapaaehtoistoimintaa edustavan matkakulut sekä kutsutut puhujat).

Rahoitusta ei voida myöntää välillisiin kustannuksiin, kuten aputoimijoiden palkkoihin tai muihin käyttökustannuksiin (esim. vuokra, sähkö, IT).

Rahoitusta ei myönnetä toiminnalle, jonka tarkoituksena on luoda taloudellista voittoa tai vastaavaa rahoituksen vastaanottajalle.

Toiminnalle, jolle on myönnetty rahoitusta, saatetaan myöntää haettua alhaisempi summa ja/tai hakemuksen eri osiin. Sopimuksen tekeminen edellyttää hankesuunnitelman ja talousarvion tarkistamista suhteessa hyväksyttyyn summaan.


Toimintaa ja edunsaajia koskevat vaatimukset

Seuraavanlaista toimintaa tuetaan:

  • Pohjoismaiden välillä järjestettäviä kokouksia
  • tiedon tuottaminen
  • verkostoituminen
  • toiminnalliset hankkeet
  • vapaaehtoistoiminnan osallistuminen pohjoismaiseen tai kansainväliseen konferenssiin/koulutustoimintaan/palaveriin

Tasa-arvorahaston kohderyhmä on laaja ja haku on avoinna erilaisille toimijoille sekä järjestöille, kuten:

  • vapaaehtoisjärjestöt (kansalaisjärjestöt)
  • verkostot ja etujärjestöt
  • viranomaiset ja muut julkiset toimijat
  • muut ei-kaupalliset toimijat
  • pienet ja keskisuuret yhtiöt

Rahasto ei rahoita toimintaa, jonka yhteistyökumppaneina toimii poliittisia puolueita tai yksityishenkilöitä.

Jokaisessa hankkeessa on oltava mukana vähintään kolme järjestöä vähintään kolmesta seuraavasta maasta tai seuraavilta alueilta:

  • Tanska
  • Suomi
  • Färsaaret
  • Grönlanti
  • Islanti
  • Norja
  • Ruotsi
  • Ahvenanmaa

Vaihtoehtoisesti virolainen, latvialainen tai liettualainen järjestö voi osallistua hankkeeseen, johon osallistuu vähintään kaksi järjestöä vähintään kahdesta Pohjoismaasta tai pohjoismaiselta alueelta. Päähakijan on kuitenkin tultava Pohjoismaasta tai pohjoismaiselta alueelta. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston nykyiset käytännöt, jotka koskevat yhteistyötä Pohjoismaiden ulkopuolelta olevien maiden kanssa, ovat voimassa.

Pohjoismaisen virallisen yhteistyön rahoittamat tai sen alaisuudessa toimivat instituutiot voivat osallistua hankkeisiin, mutta ne eivät voi korvata järjestöä yllä mainittujen vaatimusten mukaisesti. Niiden osallistumista ei voida rahoittaa rahaston varoilla.

Rahasto rahoittaa toimintaa, joka aloitetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta ja päättyy kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Toimintaa, joka on aloitettu ennen sopimuksen allekirjoittamista, ei rahoiteta.


Hakemus ja määräajat

Hakemus tehdään yhdellä kolmesta skandinavialaisesta kielestä tai englanniksi siihen suunnitellulla hakemuslomakkeella NIKK:n verkkosivustolla (www.nikk.no). Hakemuslomakkeita on saatavilla noin kuukautta ennen viimeistä hakupäivää.

Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma ja talousarviolaskelma. Yksi hakijoista tulee ilmoittaa päävastuulliseksi hakijaksi.


Päätökset, sopimukset ja raportointi

NIKK tiedottaa päätöksestä sähköpostitse vastuuhenkilöille sen jälkeen, kun päätös on tehty ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvo- ja lgbti-asiain virkamieskomitea (ÄK-JÄM) on saanut mahdollisuuden käyttää veto-oikeuttaan. Päätökseen ei voi hakea muutosta.

Rahoitusta saaneiden hankkeiden tulee laatia sopimus NIKK:n kanssa erityisiä menettelytapoja noudattaen. Maksatus tapahtuu, kun sopimus on allekirjoitettu.

Perussääntönä on, että toiminnalle myönnetystä kokonaissummasta maksetaan 75 prosenttia hankkeen alussa ja loput 25 prosenttia maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen.

Hankkeen päätyttyä on päävastuussa olevalla yhteistyökumppanilla kaksi kuukautta aikaa lähettää NIKK:lle loppuraportti (itsearviointi) sekä talousselvitys. Käyttämättömät varat maksetaan takaisin NIKK:lle.

Loppuraportista tulee ilmetä muun muassa:

  • Millaista pohjoismaista hyötyä on toiminnasta koitunut?
  • Millaista tasa-arvopoliittista lisäarvoa toiminnasta on koitunut?
  • Millaisia tuloksia (esim. pysyviä tuotteita, tietoa, prosesseja, menettelyjä) on toiminta saavuttanut?
  • Miten ja mitä on toiminnasta tiedotettu (kuinka monta ihmistä/maata on toiminta tavoittanut, mikä kohderyhmä, mitä kanavia on käytetty)?
  • Miten toimintaa (sekä tuloksia) tullaan jatkossa laajentamaan/käyttämään hakijajärjestöjen keskuudessa?
  • Tärkeimmät toiminnasta saadut opit.