Toimintaohjeet

Pohjoismaiden LGBTI-rahastoa hoitaa ja hallinnoi Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvoston yhteistyöelin Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK).

Tavoitteet ja vaatimukset

Rahaston tavoitteena on edistää pohjoismaista yhteistyötä LGBTI-alueella tasa-arvoasioiden pohjoismaisen yhteistyöohjelman puitteissa, johon sisältyy myös LGBTI-henkilöiden yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu Pohjoismaissa, ja koskee voimassa olevaa toimikautta 1. tammikuuta 2021 – 31. joulukuuta 2024.

MR-JÄM voi vuosittain Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain (ÄK-JÄM) virkamieskomitean kautta päättää tukijärjestelmän suosimasta ensisijaisesta aiheesta.

Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka sisällyttävät sekä pohjoismaista hyötyä että LGBTI-henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua Pohjoismaissa edistävää työtä. Jokaisessa hakemuksessa on esitettävä, käsittääkö hanke seuraavat näkökulmat:

• Kestävä kehitys
• Tasa-arvo
• Lapsi- ja nuorisonäkökulman sisällyttäminen

Katso Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteet kestävän kehityksen, tasa-arvon ja lapsi- ja nuorisonäkökulman sisällyttämisen integroimiseksi.

Pohjoismaiden LGBTI-rahasto rahoittaa toimintaa, joka aloitetaan samana vuonna kuin päätökset tehdään ja päättyy kahden vuoden päästä sopimuksen allekirjoittamisesta. Rahoitusta ei myönnetä toiminnalle, joka on aloitettu ennen hakupäivämäärän alkua.

Kaikissa hakemuksissa tulee esittää, ja hakemukset arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

a) Pohjoismainen hyöty

Pohjoismaisella hyödyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

• luo merkittäviä positiivisia vaikutuksia pohjoismaisen yhteistyön kautta, verrattuna siihen, että hanke toteutettaisiin kansallisella tasolla
• ilmaisee ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, niin alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin
• auttaa kehittämään uusia rakenteita, jotka vahvistavat LGBTI-henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua Pohjoismaissa
• rakentavalla tavalla kohtaa pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä haasteita, kuten kansallisia esteitä ja eroavaisuuksia

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

• perustelee, miksi hanke tulisi toteuttaa pohjoismaisena yhteistyönä
• kuvailee sitä lisäarvoa sekä haasteita, joita yhteistyökumppanit näkevät siinä, että tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä

b) LGBTI-henkilöiden yhtäläisten oikeuksien, mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun edistäminen Pohjoismaissa

Tällä tarkoitetaan sitä, missä määrin hanke:

• pyrkii kohtaamaan LGBTI-henkilöiden yhtäläisiin oikeuksiin, mahdollisuuksiin ja yhdenvertaiseen kohteluun Pohjoismaissa liittyviä ongelmia ja esteitä.
• myötävaikuttaa kokemustenvaihdossa ja/tai uudistaa LGBTI-henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua Pohjoismaissa koskevia tietoja, menetelmiä ja malleja.
• auttaa vastaamaan strategisessa lisäyksessä ja pohjoismaisessa yhteistyöohjelmassa nimettyihin tasa-arvoon liittyviin haasteisiin.

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

• kuvailee niitä LGBTI-henkilöiden yhtäläisiin oikeuksiin, mahdollisuuksiin ja yhdenvertaiseen kohteluun ja liittyviä haasteita, joita yhteistyökumppanit ovat nimenneet ja joihin hanke aikoo paneutua
• osoittaa teoreettisten tietojen ja/tai luotettavan kokemuksen kautta yhteistyökumppaneiden ymmärryksen ongelmien tasosta
• osoittaa aikaisemman työn, tiedon ja/tai tutkimustyön kautta perehtyneisyyden niihin ongelmiin, joihin yhteistyökumppanit aikovat paneutua, ja edellä sanotun perusteella kuvailee, miten hanke edistää muutosta ja uuden tiedon luomista

c) Kestävyys/pitkäjänteisyys

Kestävyydellä/pitkäjänteisyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin:

• hanke auttaa muita tekemään ratkaisuja ja oppimaan hankkeen menestyksistä ja vastoinkäymisistä
• lopputuloksella odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia, jotka säilyvät hankkeen loputtua rakenteen ja erilaisten tuotteiden, kuten verkostojen, verkkosivujen, raporttien ym. kautta, ja miten nämä ovat muovautuneet saavuttamaan oleellisia kohderyhmiä

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

• kuvailee, miten ja mille kohderyhmille yhteistyökumppanit suunnittelevat tiedottavansa hankkeesta ja sen tuloksista, sekä miten he aikovat turvata tulosten saatavuuden hankkeen päättymisen jälkeen

d) Toteutus

Toteutuksella tarkoitetaan:

• kuinka todennäköistä on, ottaen huomioon hakijoiden pätevyyden ja kokemustason, että hanke toteutetaan kuten hakijat ovat sen kuvailleet
• millaiset edellytykset hakijoilla on työskennellä yhdessä, täydentävätkö he toisiaan esimerkiksi pätevyyden, näkökulmien ja kokemusten kautta

Arviointi keskittyy myös siihen, kuinka hyvin hakemus:

• kuvailee, miten yhteistyökumppanit suunnittelevat paneutuvansa nimettyihin ongelmiin sekä miten he perustelevat lähestymistavan valinnan, ottaen huomioon mahdollisuuden saavuttaa tuloksia ja tekemään päätelmiä syntyneistä tuloksista
• kuvailee, millä tavalla päähakija ja yhteistyöjärjestöt aikovat panostaa hankkeeseen, järjestöjen roolit sekä aikaisemmat kokemukset vastaavanlaisesta yhteistyöstä

e) Taloudellinen kohtuus

Järjestön tulee apurahahakemuksessaan laskea myös omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet. Tämän rahoituksen suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuus ja/tai muut rahoituslähteet voivat muodostua esim. sponsoreista tai muista taloudellisista avustuksista, vapaaehtoistyöstä, jäsenmaksuista tai välillisistä kustannuksista.

Haettavan määrän suuruus tulee olla 50 000 ja 500 000 Tanskan kruunun (DKK) välillä.

Hakemukseen tulee liittää talousarviolaskelma, jonka jokainen kohta on ilmoitettu Tanskan kruunuissa (DKK), myös loppusumma. Talousarviolaskelmassa tulee näkyä selvästi oma- sekä kokonaisrahoituksen osuus. Laskelmassa tulee myös olla tarkka selvitys siitä, minkä osan kokonaistalousarviosta haettu summa kattaa.

Matkakuluja korvataan ainoastaan vapaaehtoisjärjestöjen edustajille, voittoa tavoittelemattomille organisaatioille ja kutsutuille puhujille. Tukea ei myönnetä revisioihin eikä välillisiin kustannuksiin. Välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi toimitilojen vuokraa ja rahoitusosaston kustannuksia.

Toiminnalle, jolle on myönnetty rahoitusta, saatetaan myöntää haettua alhaisempi summa ja/tai hakemuksen eri osiin. Tällöin tuen saaminen edellyttää tarkastetun hankesuunnitelman sekä talousarviolaskelman.

---

Toimintaa ja edunsaajia koskevat vaatimukset

Seuraavanlaista toimintaa tuetaan:

• Pohjoismaiden välillä järjestettäviä kokouksia
• tiedon tuottaminen
• verkostoituminen
• toiminnan kehittäminen
• vapaaehtoistoiminnan osallistuminen pohjoismaiseen tai kansainväliseen konferenssiin/koulutustoimintaan/palaveriin

Pohjoismaiden LGBTI-rahaston kohderyhmä on laaja ja haku on avoinna erilaisille toimijoille ja järjestöille, kuten:

• voittoa tavoittelemattomat järjestöt, etu-, tai vapaaehtoisjärjestöt
• verkostot
• viranomaiset ja muut julkiset toimijat
• tutkijat ja tutkimusryhmät
• muut ei-kaupalliset toimijat
• pienet ja keskikokoiset yritykset

Jokaisessa hankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme Pohjoismaata, joista Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa voivat muodostaa yhden. Rahoitusta voidaan myöntää myös, jos toiminta kattaa yhteistyön lähialueilla, toisin sanoen Viron, Latvian, Liettuan sekä Luoteis-Venäjän kanssa, mihin osallistuu vähintään kaksi Pohjoismaata. Päävastuussa olevan hakijan tulee olla pohjoismaalainen tai färsaarelainen, grönlantilainen tai ahvenanmaalainen.

---

Rajoitukset

Varoja ei myönnetä:

• Toiminnalle, jota Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto tai Pohjoismaiden ministerineuvoston muut osa-alueet rahoittavat kokonaan tai osittain.
• Toiminnalle, jonka talousarviota ei ole laskettu Tanskan kruunuissa (DKK).
• Myöhästyneille hakemuksille.
• Toiminnalle, jonka hakemus on puutteellinen (kaikkia pakollisia kenttiä ei ole täytetty tai liitteitä puuttuu).
• Poliittisten puolueiden järjestöille.
• Yksittäisille henkilöille.
• Toiminnalle, jonka tarkoituksena on luoda tuen vastaanottajalle taloudellista voittoa tai vastaavaa.

Hakemus ja määräajat

Hakemus tehdään yhdellä kolmesta skandinaavisesta kielestä tai englanniksi siihen suunnitellulla hakemuslomakkeella NIKK:n verkkosivustolla (www.nikk.no). Hakulomake on saatavilla noin kuukautta ennen viimeistä hakupäivää.

Hakemukseen tulee liittää suunnitellun toiminnan aikataulu ja talousarviolaskelma. Yksi hakijoista tulee ilmoittaa päävastuulliseksi hakijaksi.

Päätökset, sopimukset ja raportointi

NIKK:n arviointiryhmä arvioi kaikki hankehakemukset. Arviointiryhmä koostuu henkilöistä, joilla on erilaiset taustat ja pätevyydet. Ryhmä arvioi hakemukset ja tekee päätökset edellä mainittujen kriteerien perusteella. Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvoasiain virkamieskomitealla on veto-oikeus. Päätökseen ei voi hakea muutosta. Arviointiprosessin aikana voi arviointiryhmä tarpeen vaatiessa pyytää hakijalta lisäselvityksiä.

NIKK tiedottaa päätöksistä hakijoille sähköpostitse päätöksenteon jälkeen ja kun Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvoasiain virkamieskomitealla on ollut mahdollisuus käyttää veto-oikeus.

Rahoitusta saaneiden hankkeiden tulee laatia sopimus NIKK:n kanssa erityisiä menettelytapoja noudattaen. Maksatus tapahtuu, kun sopimus on allekirjoitettu. Hakijoiden on hyvä ottaa huomioon, että varojen maksatus tapahtuu aikaisintaan yhden kuukauden jälkeen maksuanomuksen tekemisestä.

Perussääntönä on, että toiminnalle myönnetystä kokonaissummasta maksetaan 85 prosenttia hankkeen alussa ja loput 15 prosenttia maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen.

Hankkeen päätyttyä on päävastuussa olevalla kaksi kuukautta aikaa lähettää NIKK:lle loppuraportti (itsearviointi) sekä talousselvitys. Käyttämättömät varat maksetaan takaisin NIKK:lle.

Loppuraportista tulee ilmetä muun muassa:

• Millaista pohjoismaista hyötyä on toiminnasta koitunut?
• Miten toiminta on edistänyt LGBTI-henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua Pohjoismaissa?
• Millaisia tuloksia (esim. pysyviä tuotteita, tietoa, prosesseja, menettelyjä) on toiminta saavuttanut?
• Miten ja mitä on toiminnasta tiedotettu (kuinka monta ihmistä/maata on toiminta tavoittanut, mitkä kohderyhmät, mitä kanavia on käytetty)?
• Miten toimintaa (sekä tuloksia) tullaan jatkossa laajentamaan/käyttämään hakijajärjestöjen keskuudessa?
• Tärkeimmät toiminnasta saadut opit.

Rahaston hallinto

Pohjoismaiden LGBTI-rahastoa hoitaa ja hallinnoi Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvoston (MR-JÄM) yhteistyöelin Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK).

MR-JÄM päättää vuosittain rahaston suuruudesta MR-JÄM:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Rahaston budjetti määräytyy lopulta Pohjoismaiden ministerineuvoston kokonaistalousarviosta tehdyllä päätöksellä. Rahaston varat muodostuvat vuotuisesta NIKK:lle myönnetystä apurahasta Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarviosta tehdyn vuosittaisen päätöksen mukaisesti.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kanslia (NMRS) seuraa rahaston hallintoa NIKK:n kanssa käydyn vuoropuhelun kautta. NMRS vastaa rahastoa koskevien kokousten ja päätösten tekemisestä MR/ÄK-JÄM:lle.

NIKK:n tulee jatkuvasti arvioida, ovatko toimintaohjeet selkeyttämisen tai tarkistuksen tarpeessa, jotta rahaston tavoitteet saavutettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla, sekä ehdottaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle tarpeellisiksi katsottuja muutoksia.

Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM) on hyväksynyt yllä mainitut toimintaohjeet alkaviksi rahaston avaamisen yhteydessä vuonna 2021.